Nunu Po Noohu' Montok 'MOMOGUN'?

Baino, mogium no vagu o KDM (Kadazan-Dusun om Murut) do lahan do popiiso do tuhun mamasok id Pogun Sabah.

Songian nokoikot timpu do minomusoou o tuhun mamasok do mogium kopisoosondii-an sondii (otopot nopo nga okuudi) notuidong Koisaan Koubasanan Kadazan Penampang om pinotimpuun mamalamai do 'Tadau Tagazo do Kaamatan' . Au ahaid mantad dii do notuidong o Parti Politik UNKO - ii nadadi do UPKO songian miniamung do Pasok Momogun - do mintamong no do kapagkangaan do tinau mamasok id North Borneo ii pinungaanan do Sabah songian nakasaga dumadi puu do Sinompuuvan Pogun Malaysia. Apat (4)Pogun minsoosondii (four independent nations) nokopiakun do monuidong do Sinompuuvan Pogun diti.

Mooi do kopiiso' kozo o tuhun Kadazan om tuhun mamasok ii minomihi' do ngaan bangsa do 'Dusun' om nogi tinau Murut, do nimaan potimpuuno iho Kalamazan Kaamatan do tikid toun. Mooi do ogumu kozo o agazat, nimaan poonjulo o pomihian do 'Unduk Ngadau'. Agazo vaza' do kalamazan Kaamatan diti do minonimung do tuhun KDM. Minogovit ii do kopiipiumanan do KDM nopo nga iso tinimungan bangsa miampai iso' kohizaban. Iso' hizab nopo diti nga' tomoimo nopo daa do otinduug om miiso o tuhun mamasok KDM.

Nga' pomogunan au tumood do tumuug. Pomumusoou do tuhun sumuvai. Kaandak do tuhun mimang suvai. Sabap do au' kozo nokotounda' ginavo di poimpantod tu' omuhok po id politik do nobiizung o tuddu do UPKO sabap au' nakagaga' huguan ngaavi dosido do manahob do kaandak do tinimungan suvai kaampai no vookon huguan id kopolintaan hongkod.

Nimaan zozopo o UPKO! Puu ngaavi  nokotogizas miaga do pizak ii nosimbit do kondiu o maganak. Tuhun KDM minizon id tana takaga, id tana ii aiso tuhun mizon toi osusa do mogiigizon.

Mantad do notuidong o iso parti politik kavavagu - Berjaya - do minooi vagu susut kogumuan tuhun KDM id parti dii. Nga' au' ahaid do poingigit kuasa o huguan KDM tu' naatu' ii kapal do sinakazon do montili ngaavi kaampai no ii huguan montili Stephens, Peter Mojuntin om Darius Binion. Mantad do kinaantakan dii do nogundop o kahansanan do tuhun KDM!

Naamot do tumahib o toun, kalamazan Kaamatan po nga' singonuon do tinimungan suvai ii okonko KDM. Kivaa nogi do pomihian do unduk ngadau do poonjulon dioho. Ontok timpu do kopoonjulan do kalamazan Kaamatan do doiho no o moniniaga ngaavi maganu kosivatan do popobohi tinumon kaavauk. Om doiho no tati Kadazan poimbasaan gaung moludu - basaan koubasanan poimponu tondu Kadazan - do poingkibit do butul do stout toi beer do papalaku do tinumon kaavuk dii. Baino nopo nga' mogisuvai-suvai nopo lahan popoinsavat ginumu dagang do konunu-konunu miampai momoguno koubasanan om kalamazan do KDM. Parti politik ii okonko ogumu KDM do poimpuu nga papaanjul kalamazan Kaamatan. Nosimbit no Kalamazan Kaamatan do KDM!

Sabap no do kopiipiumono mongkudaadau do minimang babak o tinimungan KDM. Kivaa do koisaan koubananan Kadazan. Kivaa nogi piipio koisaan suvai nimaan tuidongo' om kivaa nodii koisaan montok mogisuvai tinimungan (kaum). Kivaa kavasian tu' okito do kivaa huguan suvai di mintahang. Nga' kivaa nogi ii au avasi'. Nababak o piisaan. Mantad dii do nimaan gontiai ngaan do KCA (Kadazan Cultural Association) kumaa do KDCA (Kadazandusun Cultural Association). Naanu pinoposinonod kopiipiumono do minsoosondii. Gisom do baino!

Suvai mantad diti, sabap no do kohizaban tuhun do mogium do ngaan om ningkokoton (pangkat) om kuasa do minimang babak parti politik ii huguanon do huguan Kadazan baino. Mantad do ogumu parti politik do KDM do nokomunkang zioho'. Abaagi nodii vinakas tuhun KDM om omungkang o ohou mokianu sokodung koumatan om nunu ii apatut montok tuhun KDM. Misuvai o pomumusoou om misuvai o lahan tu misuvai o huguan.

Kumininam huguan politik KDM do miniboos ingkuo do kopiiso' vagu tuhun dioho. Gisom baino aiso po tanda okito do mimang piiso' o parti politik KDM. Sundung do ingkaa, kivaa ma do kinaantakan do minisoomo' o tohu huguan KDM do mogium pilotian maza do "tumiim" tinumon koubasanan KDM.

Baino, kivaa vagu tinimungan nimaan tuidongo' pungaanan do Momogun National Congress (MNC). Kihizab do mogium lahan popobuu' do 'Dusunic, Paitanic and Murutic' race, ka. Nga' nookuo tu' ingkaa do moboos? Okon naku do noboos id siibo kopomuu-anan do KDCA do kivaa hobi tohu ngoopod (30) kaum id siibo do Kadazan-Dusun-Murut, ka, kaampai no Kadazan, Dusun, Bundu, Paitan, Lotud om Rungus? Nookuo tu' kivongi' do kivaa haang popoingisan do ngaan tuhun "KADAZAN"?

Avasi o tuddu' nga' lahan moboos toi' popohombus miaga kozo do kopogovit do koukatan tagazo.

Do baino, muot tokou do nunu po noohu montok KDM. Nunu po noohu montok tinimungan ii mokipungaan do "Momogun" do baino? Kuasa politik na-aau. Piisaan politik nabaagi. Kalamazan Kaamatan nagamu do vokon. Nunu po noohu'? Nunu?


UNKO: United National Kadazan Organization
UPKO: United Pasok-Momogun Kadazan Organization
KDCA: Kadazandusun Cultural Association